Rahkolan Kalastuskunta
|
Paluu edelliselle sivulle |
Tämän sivun tunnus: esipuhe |
Rahkolan kalastuskunnan perustava kokous pidettiin Likopellon talossa 4.5.1903. Rahkolan kalastuskunta on Suomen vanhin ehkä myös maailman vanhin. Pekka Mattila löysi sattumalta kalastuskunnan vanhimmat pöytäkirjat kotitalonsa ullakolta ja luovutti ne Saarijärven Museolle.
Rahkolan kalastuskunta perustettiin Valtiopäivillä vuonna 1902 säädetyn kalastuslain mukaisesti. Rahkolan miesten nopeaan toimintaan vaikutti varmaan se, että puuhamiesten joukossa oli mm. vuosien 1897 ja 1900 valtiopäiville valittu Matti Rossi, joka valittiin myös kalastuskunnan ensimmäiseksi esimieheksi. Perustavaan kokoukseen osallistui myös Juho Kautto (sukunimi oli talon mukaan myös Kangasaho), joka oli kansanedustaja vuosina 1907-10. Muista perustajajäsenistä on kerrottu kalastuskunnan perustamista kuvaavassa luvussa.
Matti Rossi oli luultavasti esimiehenä vuoteen 1918 saakka. Pisimpään esimiehenä on ollut Pauli Karvonen. Hän oli esimiehenä vuosina 1976-1998. Hän on saanut toiminnastaan maamme kalatalouden hyväksi Kalatalouden Keskusliitolta hopeisen ansiomerkin 31.3.1998. Vuoden 1997 vuosikokouksessa päätettiin yksimielisesti kutsua Tani Kautto kalastuskunnan kunniajäseneksi. Kunniajäsenellä on oikeus osallistua kalastuskunnan johtokunnan kokouksiin.
Toimintakertomuksen lopussa on luettelo esimiehistä, varaesimiehistä ja johtokunnan muista jäsenistä. Kaikkia pöytäkirjoja ei ole löydetty. Vuosilta 1925-35 ei ole löydetty mitään asiapapereita kalastuskunnan toiminnasta.
Suomen Kalastuslehden numerossa 5/2002 oli artikkeli otsikolla ”Suomen vanhin onkin Rahkolan kalastuskunta”. Oheisena artikkeli kokonaisuudessaan.
”Suomen Kalastuslehden numerossa 4/1992 julistettiin kysely Suomen vanhimmasta kalastuskunnasta. Silloin saatujen vastausten pohjalta päädyttiin tulokseen, jonka mukaan Uukuniemen Keskimmäinen kalastuskunta olisi Suomen vanhin. Sittemmin on käynyt ilmi, että vielä tätäkin vanhempi kalastuskunta on olemassa. Kalastuslehden toimitukseen otti yhteyttä Saarijärveltä Pauli K. Rahkolan kalastuskunnan esimies, joka ystävällisesti kertoi epäilyistään Suomen vanhimman kalastuskunnan suhteen. Asiaa käytiin siltä istumalta tarkistamaan, jolloin ilmeni, etteivät uumoilut olleet lainkaan turhia. Kyseessä on Keski-Suomessa Saarijärvellä sijaitseva Rahkolan kalastuskunta, jonka perustavan kokouksen pöytäkirja on päivätty toukokuun 4. Päivänä 1903. Uukunniemeläiset ovat olleet perustamistyössä heinä-elokuussa samana vuotena.
Kalastuskunnan esimieheksi valittiin tällöin talollinen Matti Rossi, joka siten jäänee historiaan kalastuskunnan esimiehenä. Ensimmäisessä kokouksessa ryhdyttiin järjestämään rauhoituspiirejä, jollaisiksi päätettiin laittaa 1/15 osa ”rannoista ja vesistöistä , semmoisia vesialueita, missä tunnetaan kalain kutevan ja kalan sikiöiden asustavan”. Kokous oli pöytäkirjannut monta rauhoitusaluetta täsmällisesti kuvailtuna. Kalastuskunnan miehet kävivät myös sanoista tekoihin ja valitsivat rauhoituspiirejä mittaamaan ja paaluttamaan talolliset Matti Mattilan, Juho Kauton ja Matti Rossin. Kalastuskunnan suurimmat ja tärkeimmät vesialueet ovat Pieni-Lumperoisessa ja Iso-Lumperoisessa, joiden lisäksi kalastuskunnalla on alueita useissa pienvesissä.”
Kiitokset Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajalle Markku Myllylälle laajasta kirjallisuusluettelosta ja luvasta käyttää heidän julkaisujaan. Eniten on lainauksia Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen mielenkiintoisesta julkaisusta ”Kalaveteen piirretty viiva”. Kiitokset …. luvasta käyttää tätä mielenkiintoista julkaisua. Toimintakertomuksen lopussa on lähdeluettelo.
Kiitokset Saarijärven museolle sieltä saadusta vuosien 1903-24 aineistosta ja valokuvista. Kiitokset Kauko Hakalalle kalastuskunnan perustajajäsenten taustojen selvityksestä kuin myös Helka ja Pauli Karvoselle.
Kiitokset Saarijärven maanmittaustoimistolle ja Yrjö Pulkkiselle Rahkolan jakokunnan vesialueen selvittelytoimituksen materiaalista. Kiitokset Keski-Suomen maanmittaustoimiston myyntipäällikkö Mikael Holmille vanhan 1800-luvulta peräisin olevan Saarijärven kartan käyttömahdollisuudesta.
Vuosina 1903-1984 kaikki kalastuskunnan pöytäkirjat, tilikirjat ja muut asiakirjat on kirjoitettu käsin. Tästä johtuen voi tässä toimintakertomuksessa olla joitakin tulkintavirheitä. Vuosien 1985-1998 asiakirjat on kirjoitettu kirjoituskoneella ja vuonna 1999 siirryttiin tietokoneen käyttöön. Vuosien 1903-24 asiakirjojen kieliasun olen säilyttänyt. Kiitokset Kalevi Lintiselle käsikirjoituksen tarkastajalle.
Tämä toimintakertomus on nähtävissä Internetissä kotisivuillani www.pauno.net
Saarijärven Hämeenniemessä 15.4.2003
ISBN 952-91-5718-5 (nidottu painos)